Sydänääniä on synnytyskokemuksia käsittelevä podcast-sarja. Jokaisessa jaksossa yksi synnyttänyt purkaa kokemuksiaan raskautumisesta, raskaudesta, synnytyksestä sekä lapsivuodeajasta. Sarjassa katsotaan armollisesti ja lempeydellä kaiken muuttavaa kokemusta. Sarja voi toimia synnytykseen valmistautuvalle vertaistukena ja toisaalta jo synnyttäneelle purkavana kokemuksena. Tällä hetkellä podcast on tauolla.
Jaksot:
50. jakso: Kumppanin kokemus (23.2.2021)
Jaksossa Karon aviopuoliso Paavo kertoo heidän esikoisensa syntymästä omasta näkökulmastaan. Paavo tuki puolisoaan raskausaikana ja ajatteli todennäköisyyksiä pelkojen iskiessä päälle. Hän koki, että kiintymyssuhde vauvaan alkoi kunnolla kehittymään vasta syntymän jälkeen. Kun puoliso valmistautui aktiivisesti synnytykseen, myös Paavo valmistautui rinnalla. Synnytyksen käynnistyminen spontaanisti 37+1 oli kuitenkin yllätys ja hänen kokemuksensa oli, ettei hän ollutkaan vielä valmis siihen. Synnytys käynnistyi vesienmenolla päiväsaikaan, jonka jälkeen Paavo oli puolisonsa kanssa kotona noin yhdentoista tunnin latenssivaiheen ajan. Alkuyöstä supistukset tihenivät ja napakoituivat, ja Paavo auttoi supistuksissa esimerkiksi selän akupisteitä painamalla. Puoliltaöin he siirtyivät sairaalaan. Synnytys oli hyvin käynnissä ja avautumista oli tapahtunut jo 3 senttiin asti. Reilun tunnin päästä supistukset olivat niin voimakkaita, että oli aika ottaa epiduraali. Synnytys etenikin tosi nopeasti ja kolmen aikaan he pääsivät jo ponnistamaan. Ponnistusvaihe ei kuitenkaan edennyt, sillä vauva oli avotarjonnassa ja syntyi lopulta imukuppiavusteisesti. Vauva lähti heti synnyttyään heti vastasyntyneiden teho-osastolle ja Paavo pääsi mukaan. Vajaa tunti syntymän jälkeen vauva pääsi äidin rinnalle. Jakso on nauhoitettu noin vuosi esikoisen syntymän jälkeen.
Voit kuunnella jakson täältä.
49. jakso: Hamin kotisynnytys (9.2.2021)
Hami halusi synnyttää myös kolmannen lapsensa kotona. Raskausviikon 36 lääkärineuvolassa kuitenkin todettiin, että vauva on yllättäen perätilassa. Näin ollen valmistautuminen sai uudet suunnat: jos vauva kääntyisi raivotarjontaan, hän voisi synnyttää kotona. Jos magneettikuvissa todettaisiin, että vauva mahtuisi perätilassa alateitse, hän voisi synnyttää alateitse sairaalassa. Jos lantion sisätilan mitat eivät antaisi periksi, hän menisi suunniteltuun sektioon. Hami teki aktiivisesti töitä vauvan kääntämiseksi ja kolmannella kääntöyrityksellä vauva lopulta kääntyi! Viikko vauvan kääntymisen jälkeen synnytys käynnistyi supistuksilla illasta ja kymmenen aikaan illalla Hamilla oli säännölliset supistukset. Esikoisen aktiivinen synnytys oli kestänyt 6h ja kuopuksen aktiivinen synnytys vain 2h, joten Hamilla ja synnytystiimillä oli odotus, että ehkä tämäkin tapahtuisi nopeasti. Synnytys kesti kuitenkin koko yön. Aamuyön tunteina Hami koki epätoivoa ja ajatteli, että huolimatta hänen vahvasta kehoyhteydestään hän ei osaa tätä, hän ei ymmärrä miksi synnytys ei etene ja hän haluaisi keskeyttää koko homman. Vauvan tarjonnassa oli oletettavasti häikkää, ja hän pääsi korjaamaan asentoaan aamun rebozo-liinailulla. Tämän jälkeen asiat etenivätkin nopeasti. Hami istui synnytysjakkaralle, jossa vedet menivät samantien ja ponnistusvaihe kesti 10 minuuttia. Ensimmäiset päivät Hami vietti vauvan ja perheen kanssa pesien kodin lämmössä kirkkaissa kevätpäivissä.
Hami mietti synnytykseen valmistautumista seuraavien kysymysten avulla.
Miten voi vahvistaa luottamusta?
Miten voi odottaa odottamatonta?
Miten voi luottaa mysteeriin kun mysteeristä ei tiedä?
Kuva: Dorit Salutskij
Voit kuunnella jakson täältä.
48. jakso: Syöksysynnytykset (2.2.2021)
Ellun miehellä on kilpirauhasen vajaatoiminta ja tämän takia siittiöitä ei ole. Siksi raskautumisiin on liittynyt hänen miehensä hedelmöityshoidot. Kun hedelmöityshoitoja oli takana vajaa vuosi, Ellu teki positiivisen raskaustestin. Ellu voi raskaana hyvin, vaikka häneen iskikin valtava hajuherkkyys. Synnytys käynnistyi 38+5 aamuyöstä supistuksilla. Yhdeksän aikaan Ellu oli miehensä kanssa sairaalalla, koska supistusten välit olivat niin lyhyet vaikka supistukset eivät kovin kipeitä vielä olleetkaan. Kahdentoista aikaan Ellulla meni vedet ja synnytys eteni rytinällä. Puolen tunnin ponnistusvaiheessa lapsi syntyi kädet poskilla. Esikoinen joutui olemaan vastasyntyneiden teholla muutaman päivän infektion vuoksi ja he olivat sairaalalla yhteensä viikon syntymän jälkeen. Esikoisen syntymän jälkeen Ellun mies kävi säilömässä siittiöitään, ja kun toive kuopuksesta vahvistui, Ellu aloitti omat hormonipistokset ja kävi luovuttamassa munasoluja. Viikon päästä tästä sairaalalla laitettiin Ellulle hedelmöittynyt munasolu kohtuun, jonka jälkeen heidän piti odottaa kaksi viikkoa ennen kuin raskaustestin sai tehdä. Alkion siirto onnistui ja he raskautuivat. Kuopuksen raskausaikana Ellu voi todella huonosti. Kuopuksen synnytys käynnistyi 38+4 lapsivesienmenolla. Supistukset eivät olleet kovin kipeitä, mutta Ellulle tuli intuitio, että olisi hyvä siirtyä sairaalaan. Sairaalalla hän oli hetken aikaa ammeessa, mutta poistui koska vesi alkoi tuntua kylmältä. Hän ehti olla sairaalassa pari tuntia, kun kuopus syntyi vartin ponnistusvaiheessa.
Voit kuunnella jakson täältä.
47. jakso: Elektiivinen sektio (26.1.2021)
Anni kertoo jaksossa esikoisensa suunnitellusta sektiosynnytyksestä. Anni oli ajatellut jo ennen raskautumista, että sektiosynnytys saattaisi olla hänen tapansa synnyttää. Hänellä oli toimenpidepelko, joka liittyi kumpaankin synnytystapaan. Anni toivoi, että synnytys olisi vauvalle turvallinen, hänelle turvallinen ja että synnytys olisi hallittu. Raskauden puolivälissä Anni tapasi pelkopolilla synnytyslääkärin, jonka kanssa keskusteli aiheesta. Hän sanoi rehellisesti, että kumpikaan synnytystapa ei tunnu hyvältä, jolloin lääkäri ehdotti takarajasektiota. Jos synnytys käynnistyisi spontaanisti ja vauva olisi optimaalisessa tarjonnassa, hän voisi synnyttää alateitse. Mutta hän ei haluaisi käynnistystä ja jos vauva ei syntyisi tiettyyn aikaan mennessä, niin hän menisi suoraan sektioon. Aurinkoisena toukokuisena aamuna 40+0 Anni käveli miehensä kanssa Espoon sairaalalle, ilmoittautuminen oli klo 7.00. Hän sai valmistautua hetken rauhassa, mutta yhdeksän aikaan tulikin tieto, että hän on päivän ensimmäinen sektio. Hänet valmisteltiin leikkaukseen ja hän sanoi leikkaavalle lääkärille, että haluaisi sulavat tikit. Lääkäri totesi, että oli ajatellut laittavansa toisenlaiset, mutta hän laittaa sulavat. Annilla oli myös oma synnytyspelkokätilö paikalla ja hän sai tukea, kun toimenpiteet alkoivat jännittää. Valmisteluissa kesti tunti, jonka jälkeen mies sai tulla leikkaussaliin. Kun vauva syntyi, lääkäri totesi, että iso poika syntyi. Vauvan apgar-pisteet olivat 9-9-10 ja anni sai hänet heti rinnalle. Vauva syntyi 9.36 ja leikkaus päättyi 11.17. Koska Annia ommeltiin niin kauan, hänen puudutteensa alkoi heikentyä. Hän ei tuntenut kipua, mutta hän tunsi jotain. Hän oli saanut niin paljon lääkitystä, että hän otti pienet torkut ja mies lähti vauvan kanssa heräämöön. He olivat sairaalassa kolme päivää. (Kuva: Krista Palmu)
Voit kuunnella jakson täältä.
46. jakso: Sekundäärinen lapsettomuus (19.1.2021)
Tiia sairastaa munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) ja kertoo kokemuksiaan sekundäärisestä lapsettomuudesta. Kun Tiia päätti miehensä kanssa, että vauva saisi tulla, meni 8 kuukautta ennen kuin he raskautuivat. Ensimmäinen raskaus meni kesken varhaisilla viikoilla, mutta he raskautuivat uudelleen ennen seuraavaa kuukautisvuotoa. Tiia ei halunnut valmistautua synnytykseen, sillä ajatteli että ei haluaisi pettyä, jos asiat eivät menekään niin kuin hän suunnitteli. Synnytys käynnistyi 40+1 vesienmenolla. Kuusi tuntia myöhemmin Tiia soitti synnärille, että mitä pitää tehdä kun vatsa kovettuu minuutin välein, mutta kipuja ei ole. Kätilön kehotuksesta he lähtivät tarkistamaan tilanteen ja kohdunsuu olikin jo 7 senttiä auki. Tiia otti pelon takia epiduraalin, jonka laittaminen oli vaikeaa eikä lääke auttanut. Epiduraali hidasti synnytyksen kulkua, mutta kun lääkkeen vaikutus lakkasi, Tiia avautui muutamalla supistuksella ja esikoinen syntyi 20 min ponnistusvaiheessa. Tiia halusi miehensä kanssa lapset pienellä ikäerolla ja kun esikoinen oli 3kk he saivat plussan raskaustestiin. Varhaisultrassa kuitenkin todettiin, että sykettä ei löydy. Noin puolen vuoden päästä he saivat uuden plussan, mutta sekin raskaus meni kesken rv 8. Tiian viides raskaus kesti raskausviikolle rv 16+4 saakka, kunnes meni spontaanisti kesken. Kuudes raskaus päättyi rv 6. Jatkuvat keskenmenot aiheuttivat kriisin Tiialle, ja hän sanoi jo miehelleen, että haluaisi ottaa eron, koska ei pysty hänelle toista lasta antamaan. Mies kuitenkin totesi rakastavansa häntä ja olevansa hänen rinnalla mitä vaan tapahtuisi. Lapsettomuusklinikan ensikäynnillä Tiialla todettiin hormonitasapainon häiriö, kilpirauhasen vajaatoimintaa, ja hän ei ovuloinut usein tai munarakkulat eivät olleet kypsiä. Hänelle määrättiin Terolut-lääke, jolla saataisiin kierto kuntoon ennen jatkotutkimuksia. Tiia söi kolmannen kuurin triplana eikä menkat vieläkään alkaneet, mutta hän tekikin positiivisen raskaustestin. Tiian seitsemäs raskaus oli kaksosraskaus, mutta toinen alkioista meni kesken rv 8. Toinen kuitenkin selviytyi ja raskaus jatkui loppuun saakka. Tiia voi fyysisesti hyvin, mutta henkisesti todella huonosti. Synnytys käynnistyi 40+4. Yhdeksän aikaan aamulla tuli ensimmäinen supistus, yhdentoista aikaan hän soitti äitinsä hoitamaan esikoista. Kun äiti saapui, lapsivedet menivät samantien. Sairaalalla Tiian äiti ja esikoinen eivät ehtineet edes kotiin, kun kuopus syntyi muutamalla ponnistuksella.
Voit kuunnella jakson täältä.
45. jakso: Käynnistetty raskausmyrkytyksen takia (12.1.2021)
Hannan ensimmäinen raskaus meni kesken rv 8, mutta ei ehtinyt tulla kuukautisia välissä, kun hän oli uudelleen raskaana. Hannalla alkoi rv 4 tosi vaikea raskauspahoinvointi ja hänellä todettiin myöhemmin hypermeesis, joka jatkui rv 22 saakka. Kun Hanna selvisi pahoinvoinnista, hänellä todettiin raskausdiabetes ja nopeasti alkoivat myös voimakkaat liitoskivut sekä harjoitussupistukset. Hän jäi rv 31 sairaslomalle vaivojen takia. Hanna kävi raskausjoogassa, joka sisälsi myös synnytysvalmennuksen. Hannan ystävä lähti pariskunnan doulaksi synnytykseen. Hannan verenpaineet olivat olleet korkeat jo pidemmän aikaan, ja rv 37 todettiin, että hänellä on raskausmyrkytysoireita. 39+2 Hanna sai neuvolasta lähetteen, että käynnistettäisiinkö synnytys raskausmyrkytyksen takia. Lääkäri totesikin, että istukassa on alkavat virtaushäiriöt ja synnytys käynnistetään heti. Hannalle laitettiin ballongi, joka aiheutti samantien supistuksia niin kauan kunnes se putosi pois neljän tunnin päästä. Supistukset loppuivat, jonka jälkeen puhkaistiin kalvot ja Hanna alkoi supistella kahden minuutin välein napakasti. Hanna sai epiduraalin illalla, joka helpotti heti. Hanna oli suunnitellut liikkuvansa ja olevansa pystyasennoissa, mutta lopulta hänen oli helpoin olla sängyssä. Vauvan sydänäänet eivät kuuluneet kunnolla kontallaan, joten hän oli paljon puoli-istuvassa asennossa ja kyljellään pähkinäpallon kanssa. Aamuyöllä neljän aikaan Hannalle alkoi tulla paineen tunnetta ja hän aloitti harjoittelemaan ponnistusta. Hän ponnisti vajaan tunnin, ja vauvan sydänäänet alkoivat laskemaan ja hänelle tehtiin episiotomia synnytyksen jouduttamiseksi. Vauva ei alkanut hengittämään, joten hänet vietiin nopeasti virvoitukseen. Hanna jäi kumppaninsa ja doulan kanssa saliin tietämättä, selviääkö heidän vauva. Saliin jäi myös paikalle tullut kätilö, joka ei osannut tukea millään tavalla tilanteessa. Lisäksi Hannan istukka ei irronnut, joka aiheutti paljon verenvuotoa ja huolta. Kätilön avustuksella istukka syntyi yhdellä supistuksella. Vauva alkoi hengittämään itse 15 minuutin jälkeen ja hänet tuotiin vanhemmilleen. Ensimmäiset päivät sairaalla meni hyvin, mutta sitten vauva alkoi saada nykimiskohtauksia, joka herätti kysymyksen, onko vauva saanut hapenpuutteen takia ongelmia. Vauva oli teholla tarkkailussa yön yli, onneksi nyintä olikin hyvälaatuista lihasnyiäntää.
Voit kuunnella jakson täältä.
44. jakso: Esikoinen alateitse, kuopus tarjontavirhesektio (5.1.2021)
Saara valmistautui aktiivisesti esikoisen aikaan synnytykseen ja haaveili lääkkeettömästä, luonnollisesti etenevästä synnytyksestä. Saara kirjoitti esikoiselleen kirjeen lasketun ajan tienoilla, jossa totesi, että “hei, nyt sinä voisit jo syntyä”, ja seuraavana yönä synnytys käynnistyikin supistuksilla. Seuraavana päivänä Saara jatkoi arkeaan supistelujen lomassa. Hän pelkäsi, että ensisynnyttäjänä menisi liian aikaisin sairaalaan ja he lähtivätkin yöllä viivyttelyjen kautta siirtymään sairaalaan. Hän olikin jo 7 cm auki. Ponnistusvaihe kesti kaksi tuntia ja synnytyksen kokonaiskestoksi merkattiin 18h. Saara raskautui kuopuksesta reilun kuuden vuoden päästä esikoisen syntymästä uudessa parisuhteessa. Raskausaikana hän tunsi kehossaan, ettei ollutkaan enää niin nuori. Synnytys käynnistyi jälleen paria päivää ennen laskettua aikaa supistuksilla. Synnytys eteni todella nopeasti säännöllisten supistusten alettua. Kun Saara sai esikoisen nukkumaan yöunille, he keräsivät sairaalakassin kasaan ja alkoivat hyöläytymään sairaalaan. Lapsivedet menivät myös uuden kodin uudelle parketille ja Saara mietti, ettei parketti menisi pilalle. He lähtivät kiireesti sairaalaan ja hän pääsi heti ammeeseen. Ammeessa häntä alkoikin melkein heti ponnistuttamaan. Ponnistusvaihe ei kuitenkaan edennyt. Ponnistusvaiheen kestettyä todettiin, että vauva on kiepsauttanut päänsä otsatarjontaan eikä olisi mahtunut alateitse. Näin ollen Saara vietiin kiireelliseen sektioon ja vauva syntyi noin puolen tunnin päästä. Kumpikin Saaran vauvoista syntyi rv 39+5 ja kummallakin on sama syntymäpäivä.
Voit kuunnella jakson täältä.
43.jakso: Voimauttava ensisynnytys (29.12.2020)
Paulaa pelotti tosi paljon synnytys, mutta hän alkoi aktiivisesti valmistautua synnytykseen raskauduttuaan ja pääsikin valmistautumisen avulla ihanaan synnytyskuplaan. Paulan synnytys käynnistyi 39+5 supistuksilla yöaikaan. Supistukset olivat siedettäviä, mutta Paula ei voinut nukkua yöllä. Aamulla kuuden aikaan Paula herätti miehensä, joka auttoi Tensin selkään. Päivän aikana supistukset tulivat ja menivät, mutta olivat kestettäviä. Illalla kuuden aikaan supistukset alkoivat tihentymään ja voimistumaan. Kymmenen aikaan Paulan mies soitti sairaalaan, että synnytys on käynnissä. Paula sai ohjeeksi ottaa panadolin ja mennä suihkuun, ja kivut hälvenivät kokonaan. Suihkun jälkeen Paula meni nukkumaan miehensä kanssa, mutta siinä supistukset voimistuivat eivätkä he saaneet nukuttua. Yhden aikaan he siirtyivät sairaalaan, jossa todettiin että hän on sentin auki. He saivat jäädä sairaalaan ja vessassa käydessä Paulalla tuli kova limatulppa, joka säikäytti hänet. Kolmen aikaan Paula pääsi ammeeseen, mutta amme oli pieni, eikä Paula voinut olla kaipaamassaan etunoja-asennossa, joten hän tuli nopeasti pois ammeesta. Hän oli avautunut 5 scm ja hän otti supistuksissa avuksi ilokaasun. Aamulla kuuden aikaan hän sai epiduraalin, jonka voimin hän sai nukuttua ja hän avautui 8 cm. Toisen annoksen jälkeen huomattiin sisätutkimuksessa, että lapsivesi on vihreää ja kalvot puhkaistiin. Tämän seurauksena lapsi pääsi heti laskeutumaan ja hänen hiuksensa alkoivat näkyä. Paulalla ei ollut selkeää ponnistamisen tarvetta epiduraalin takia, mutta hän ponnisti supistusten mukaan kontallaan. Vauva syntyi 20 minuutin ponnistusvaiheessa.
Voit kuunnella jakson täältä.
42. jakso: Perätilasektio ja vbac (22.12.2020)
Riikka synnytti esikoisensa suunnitellulla sektiolla. Kääntöyrityksistä huolimatta vauva ei kääntynyt, mutta Riikka sai luvan synnyttää alateitse. Synnytys ei kuitenkaan käynnistynyt, ja 40+6 todettiin, että vauva on niin iso, että parempi olisi mennä sektioon. Riikkaa jäi harmittamaan, ettei hän saanut kokea alatiesynnytystä. Riikalla ei koskaan diagnosoitu, mutta hän itse kokee, että hänellä oli synnytyksen jälkeinen masennus esikoisen syntymän jälkeen. Useamman vuoden jälkeen Riikka puolisonsa kanssa päätyi yrittämään toista vauvaa. Raskausaikana Riikka voi oikein hyvin. Synnytys käynnistyi spontaanisti 39+5 normaalin neuvolakäynnin jälkeen supistuksilla. Kun supistukset alkoivat säännöllistymään ja napakoitumaan Riikka kävi pitkässä suihkussa ja keskittyi hengittämään. Alkuyöstä Riikka pötkötteli jyvätyynyn kanssa sängyllä, kunnes puolilta öin he lähtivät synnärille. Sisätutkimuksissa Riikka oli 3cm auki, hän sai luvan jäädä ja sai kipupiikin käsivarteen. Pahoinvointi hyökyi Riikan yli ja hän oksensi muutaman kerran. Hän pääsi jälleen suihkuun, joka toimi hänelle hyvin. Ilokaasu väritti Riikalle kuvan epiduraalin laittaneesta anestesialääkäristä miltei menninkäismäisenä, avun tuovana hahmona. Epiduraalin vaikutuksen alla Riikka sai pari tuntia levähtää. Kun hän kävi pissalla, lapsivedet menivät pönttöön. Riikka sai vielä kaksi annosta epiduraalia ja aloitti ponnistamaan noin klo 10.30 ilman pakottavaa ponnistamisen tarvetta. Riikka sai ponnistusvaiheessa peräpukamat, hänelle tehtiin episiotomia ja kun vauva lopulta syntyi yhdellä ponnistuksella, hän sai myös repeämiä. Riikka imetti kuopusta alussa istuen monta tuntia päivässä, mikä lisäsi alapään painetta, aiheutti paljon kipua eivätkä haavat päässeet oikein parantumaan. Vaikka alku oli raskasta fyysisen toipumisen suhteen, Riikka pääsi kuitenkin ihanaan vauvakuplaan kuopuksensa kanssa eikä synnytyksen jälkeinen masennus uusiutunut.
Voit kuunnella jakson täältä.
41. jakso: Kaksoset sektiolla (15.12.2020)
Vilma jakaa jaksossa kaksostensa sektiosynnytyskokemuksen. Vilma raskautui puolisonsa kanssa nopeasti, kun he antoivat vauvalle luvan tulla. Hän tunsi ja tiesi jo, että olisi raskaana ennen kuin teki testin. Hän joutui hankkimaan jo rv 8 äitiyshousut, koska vatsa alkoi olla jo pallo ja häntä jännitti, että vauvoja olisikin kaksi. Hänen siskonsa myös katsoi vatsaa ja huudahti, että “sulle tulee kaksoset!”. Vilma kävi ensimmäistä kertaa ultrassa rv 12, jolloin heille paljastui, että he todella odottavat kaksosia. Vauvat olivat identtisiä - mono di geminit, eli heillä oli samat suonikalvot, yhteinen istukka, mutta omat vesipussit. Kyseessä oli näin ollen riskiraskaus. Vilma voi raskausaikana oikein hyvin. Rakenneultrassa todettiin, että B-vauva on vähän pienempi ja epäiltiin, että olisiko istukka kalvokiinnitteisesti. Vilma kävi ultrassa noin kerran viikossa ja rv 24 kasvuero oli pienentynyt. Hän jäi sairaslomalle rv 28, kun olo alkoi olla niin tukala. Rv 30 B-vauvalla napanuoran virtaukset alkoivat olla kireämmät ja Vilma sai blokki-varoituksen. Jos virtauksiin tulisi blokki, Vilma joutuisi sektioon heti. Hän sai kortisonipiikkejä, että vauvojen keuhkot kypsyisivät. Vilman piti aina varautua jäämään synnyttämään, kun hän lähti ultraan. Rv 32+5 ultrassa todettiin, että virtaukset olivat normalisoituneet. Vilma kävi perinatologilla ultrassa 35+2, jolloin todettiin, että B-vauva ei ole oikein kasvanut ja sektio varattiin viikon päähän. Hän oli täysin valmistautunut alatiesynnytykseen, joten päätös aiheutti pettymyksen tunteita. Sektiopäivänä Vilma odotti puolisonsa kanssa 7 tuntia synnärillä, koska he olivat päivän neljäs suunniteltu sektio. Synnyttyään A-vauva meni heti tarkastukseen ja B-vauva meni suoraan teholle, sillä hän oli alle 2kg. Vilma täysimetti vauvat puolivuotiaaksi asti. Vauvavuosi on ollut kaksosten kanssa rankka vatsavaivojen ja oksentelua aiheuttavan refluksin kanssa.
Voit kuunnella jakson täältä.
40. jakso: Pitkät latenssivaiheet (8.12.2020)
Reeta jakaa jaksossa kaksi synnytyskokemustaan. Reeta oli ajatellut olevansa raskausaikana “cross-fit mama”, mutta keho ei jaksanutkaan treenejä ja puolessa välissä raskautta alkoivat ennakoivat supistukset. Reeta valmistautui synnytykseen aktiivisesti ja toivoi lääkkeetöntä synnytystä. Rv 38 limatulppa alkoi muutaman päivän irtoilla. Yhtenä yönä Reeta oksensi ja ajatteli, että nyt synnytys käynnistyisi, mutta ei kuitenkaan. Rv 39 alkuviikosta Reeta alkoi saada mietoja supistuksia. Supistukset jatkuivat päivästä toiseen, mutta ne eivät kuitenkaan voimistuneet niin voimakkaaksi, että he olisivat lähteneet sairaalalle. Seitsemäntenä päivänä supistukset tuntuivat entistä napakammilta ja he lähtivät synnärille. Kun kätilö otti heidät vastaan, hän sanoi ovella, että näyttää että synnytys ei ole käynnissä. Reeta oli sisätutkimuksessa 4cm auki, mutta he saivat luvan lähteä vielä kahville kaupungille. Reeta lähti puolisonsa kanssa heidän kavereille kylään, jossa he viettivätkin koko päivän pitsaa syöden ja supistellen. Illalla he palasivat synnärille, avautumista ei ollut tapahtunut enempää, mutta synnytys oli käynnissä. Yön tunteina kalvot puhkaistiin, että vauvan päähän saatiin laitettua pinni sydänäänien seuraamiseksi. Kalvojen puhkaisujen jälkeen supistukset tehostuivat. Yhtäkkiä menikin neljä tuntia intensiivisten supistusten saattelemana. Juuri ennen ponnistusvaihetta Reeta sai kehon antaman lepotauon, hengähti hetken. Esikoinen syntyi 40+0 ja ponnistusvaihe kesti 29 minuuttia. Kuopuksen raskausaikana Reeta voi paljon paremmin fyysisesti. Kuopuksen synnytys alkoi myös viikon mittaisella latenssivaiheella. 39+6 Reeta kävi lapsivesitestissä sairaalalla, mutta palasivat vielä kotiin kun testi näytti negatiivista. 40+0 supistukset olivat jo napakoita, mutta synnytys ei ollut käynnissä, joten he uudelleen palasivat kotiin. 40+1 tarkistuksessa supistukset olivat tehneet tehtävänsä ja hän oli 4 senttiä auki. He jäivät sairaalaan. Reeta otti supistuksia vastaan liikkeellä ja äänellä koko päivän ja yöllä sisätutkimuksessa hän oli 8cm auki. Avautuminen pysähtyi moneksi tunniksi ja aamuvuoron kätilö lähetti Reeta puolisonsa kanssa ulos kävelylle. Koska synnytys ei lähtenyt etenemään, kalvot puhkaistiin ja Reetalle annettiin oksitosiinia, joka auttoi loppuavautumisen. Kuopus syntyi avotarjonnassa 40+2 ja ponnistuvaihe kesti 15 minuuttia. Vaikka Reetan synnytykset olivat kestollisia, ne olivat silti voimauttavia ja upeita kokemuksia.
Voit kuunnella jakson täältä.
39. jakso: Kaksi sektiota (1.12.2020)
Kaisa jakaa jaksossa kaksi sektiosynnytyskokemustaan. Esikoisen aikaan Kaisa ei oikein valmistautunut synnytykseen. Rv 35 todettiin, että vauva on perätilassa eikä kääntöyrityksistä huolimatta kääntynyt. Esikoinen syntyi suunnitellulla sektiolla lasketun ajan tienoilla. Kaisa valmistautui todella paljon kuopuksen synnytykseen ja ajatteli, että vaikka vauva olisi perätilassa, hän haluaisi tehdä kaikkensa käännön suhteen ja synnyttää alateitse. Vauva oli raivotarjonnassa. Kun synnytys käynnistyi 41+2 supistuksilla, Kaisa oli todella onnellinen niistä tuntemuksista, sillä esikoisen aikaan hän ei ollut kokenut yhtään supistusta. Supistukset käynnistyivät illasta eikä Kaisa pystynyt seuraavana yönä nukkumaan. Seuraavana päivänä hänellä oli yliaikaiskontrolli, jossa Kaisa kävi tsekissä, ja todettiin, että hän on 2cm auki. He palasivat kotiin ja supistukset palasivat hivenen voimistuen. Seuraavana yönä Kaisa torkkui supistusten välissä. Kolmantena iltana supistuksia vastaanottaessa Kaisa neuloi sukkia ja he katsoivat puolisonsa kanssa tv-sarjaa, ja Kaisa ajatteli, että kun sukat on valmiit, synnytys voi käynnistyä kunnolla. Ja näin tapahtuikin, vedet menivät illasta tuoden napakat supistukset mukanaan. Vesienmenon jälkeen he lähtivät sairaalalle positiivisen streptokokin takia. Sisätutkimuksessa Kaisa oli edelleen 2cm auki. Kaisa tunsi supistukset ainoastaan vatsan puolella ja häntä alkoi entistä enemmän epäilyttämään vauvan tarjonta. Yöllä Kaisa otti epiduraalin, joka helpotti supistuskipuja ja antoi hänelle lepotauon. Tauon jälkeen todettiin, että hän on 7cm auki ja hän sai toisen annoksen epiduraalia. Kaisalle nousikin kuume ja vauvan sykkeet nousivat, jolloin Kaisa sai lisää antibioottia. Koska synnytys ei edennyt, lääkäri ultrasi vauvan tarjonnan. Todettiin, että vauva on avosuisessa tarjonnassa ja vauvan painoarvio oli 4,8 kiloa. Lääkäri istui Kaisan viereen sängylle juttelemaan, että mitä tässä kannattaisi tehdä. Kaisa teki hetken mietittyään päätöksen, että mennään sektioon. Vauva painoi syntyessään 4860 grammaa ja oli 54 cm pitkä. Kaisa on käsitellyt paljon kahdesta sektiosta johtuvaa pettymystä ja toimii tällä hetkellä vapaaehtoisdoulana positiivisten sektiokokemusten puolesta.
Voit kuunnella jakson täältä.
38. jakso: Synnytyspelon jälkeen lääkkeetön ensisynnytys (24.11.2020)
Lauran raskaus oli henkisesti haastava. Toisin kuin yleensä, hän oli hyvin itkuherkkä ja ahdistunut. Alkuraskaudesta mieltä vaivasi myös kovasti synnytyspelko. Pelko alkoi helpottaa, kun Laura alkoi aktiivisesti valmistautumaan synnytykseen. Laura kiinnostui lääkkeettömästä, mahdollisimman luonnonmukaisesti etenevästä synnytyksestä ja valmistautuessaan siihen hän sai väheksyviä ja negatiivisia kommentteja. Synnytys käynnistyi pikkuhiljaa supistellen niin, että Laura perui perjantaina jo sovittuja menoja ja rauhottui kotiin. Hän otti ensimmäisiä supistuksia vastaan lämpötyynyllä, seisomalla ja liikkeellä sekä lämpimällä suihkulla. Yön hän nukkui pätkissä, mutta pärjäsi vielä kotona. Lauantaina iltapäivästä supistukset alkoivat olla napakoita ja Laura joutui jo keskittymään, kun otti supistuksia vastaan. Automatka sairaalaan oli Lauralle synnytyksen haastavin vaihe. Lauantai iltana ennen seitsemää heidät kirjattiin sairaalaan sisään. Sisätutkimuksessa todettiin, että Laura olikin yhdeksän senttiä auki. Hänellä meni spontaanisti lapsivedet, jonka jälkeen hänelle tulikin nopeasti ponnistamisen tarve. Hän ponnisti vauvan kylkiasennossa kymmenessä minuutissa.
Voit kuunnella jakson täältä.
37. jakso: Esikoinen sektiolla, kuopus alateitse (17.11.2020)
Saara jakaa jaksossa kaksi synnytyskokemustaan. Esikoisen aikaan Saara valmistautui intensiivisesti synnytykseen kursseilla, tutkien ja lukien sekä vyöhyketerapiassa. Saara meni yliaikaiskontrolliin 41+5, jolloin vauvan koko aiheutti makrosomia-epäilyn. Synnytystä käynnistettiin samantien lääkkeellisesti. Ensimmäinen puolikas annos lääkettä ei aiheuttanut tuntemuksia, mutta toinen annos aiheutti supistuksia, jotka tuntuivat aluksi Saarasta pissahädältä. Noin 20h käynnistyksen aloituksen jälkeen Saara pyysi tens-laitteen käyttöön, kun supistukset alkoivat olla napakoita. 18 tuntia myöhemmin Saara oli vain 3 senttiä auki, jolloin puhkaistiin kalvot. Synnytys ei oikein edennyt ja Saara päätyi keskustelussa lääkärin kanssa sektioon. Sektio meni hyvin. Sektion jälkeen Saaran liikkuminen oli haastavaa, joten hän joutui pyytämään aina apua kätilöiltä, kun hän imetti lasta. Saaran toinen raskaus oli myös fyysisesti haastava. Hän kaatui raskauden puolessa välissä, jolloin hänen toisen puolen liitokset revähti, eikä vamma päässyt raskauden takia parantumaan. Koska aiemmassa raskaudessa oli ollut makrosomia-epäily, Saara sai tietää jo hyvissä ajoin, että synnytys käynnistettäisiin. Synnytys käynnistettiin lasketun ajan tienoilla ballongilla. Kun päästiin kalvojen puhkaisuun, Saaralle laitettiin myös oksitosiinitippa, jolloin supistukset alkoivat olla napakoita. Epiduraali vei Saaralta kaikki kivut pois, mutta ei ponnistamisen tarvetta. Saara oli avautunut reilussa tunnissa 4 sentistä kymmeneen senttiin. Saara ponnisti vauvan puolen tunnin ponnistusvaiheessa jakkaralla.
Voit kuunnella jakson täältä.
36. jakso: Ihana ammesynnytys (10.11.2020)
Saara jakaa jaksossa kolmannen lapsensa voimauttavan vesisynnytyskokemuksen. Esikoinen syntyi lääkkeettömästi nopeahkossa synnytyksessä, jossa Saara odotteli, että milloin synnytystuntemukset “kunnolla käynnistyisi”. Keskimmäisen kohdalla Saara olisi halunnut jo kokeilla ammetta, mutta hän ei tohtinut kysyä sitä kätilöltä. Kolmanteen synnytykseen Saara valmistautui raskausjoogakurssilla, joka tuntui oman ajan lisäksi mahdollisuudelta vahvistaa kontaktia kohtuvauvan kanssa. Saara oli raskausaikana tosi innoissaan syntymän ihmeestä ja luonnollisesta syntymästä, ja hän sparrasi itseään myös sitä kohti. Kuopuksen synnytys käynnistyi spontaanisti illasta 41+0 supistuksilla ystävän luona käydessä. Saara eli humoristisen hetken kotimatkalla miehensä ja kahden nukkuvan lapsen kanssa Helsingin kurvissa supistelevan kohdun kanssa. Saara sai kuitenkin nukuttua vielä seuraavan yön kotona. Seuraavana päivänä Saara otti supistuksia pitkään kotona vastaan, kunnes iltapäivästä hän kysyi mieheltään, pitäisiköhän heidän lähteä sairaalalle. Puoliso oli sitä mieltä, synnytys vaikuttaa olevan käynnissä, joten he lähtivät taksilla sairaalaan. Synnytys olikin hyvin käynnissä ja Saara pääsi ammeeseen. Synnytys ei edennyt aivan niin nopeasti kuin aiemmat synnytykset, ja se aiheuttikin Saaralle haastavia tunteita. Hän kuitenkin pystyi kääntämään jälleen ajatukset positiivisiksi ja pian hänelle jo tulikin ponnistamisen tarve. Kymmenen minuutin ponnistusvaiheen jälkeen vauva syntyi veteen.
Voit kuunnella jakson täältä.
35. jakso: Kaksoset alateitse ja sektiolla (3.11.2020)
Riikka sai endometrioosi-diagnoosin 19-vuotiaana ja oli tiennyt valmistautua siihen, ettei lasten saaminen olisi välttämättä helppoa. Riikka raskautui lopulta parin vuoden lapsettomuushoitojen jälkeen pakastealkion siirrosta. Jo ennen raskaustestin tekemistä Riikka tiesi, että on raskaana. Varhaisultrassa todettiin, että kohdussa on kaksi alkiota. Vauvoilla oli yhteinen istukka, mutta erilliset vesipussit. Riikka joutui rv 26 lepohoitoon, kun kohdunkaula oli alkanut lyhentyä. Lepohoito päättyi rv 35, jolloin oltiin turvallisilla viikoilla synnytykseen nähden. Viiden päivän päästä synnytys käynnistyi vesienmenolla. Koska synnytys ei alkanut käynnistymään, sitä vauhditettiin oksitosiinilla ja kalvojen puhkaisulla. Riikka käytti kivunlievitykseksi ilokaasua, joka toi hänelle ihanan pöhnän. Kun tuli aika muiden kivunlievitysten, ei niitä enää ehditty antaa. Ponnistuvaihe alkoi A-vauvan kanssa hyvin, mutta hänen sykkeensä alkoi laskemaan, joten hän syntyi episiotomian ja imukupin avulla. A-vauvan synnyttyä Riikan synnyttämisen tarve katosi kokonaan. 13 minuuttia A-vauvan syntymän jälkeen B-vauva syntyi hätäsektiolla. Koko synnytyksen kestoksi merkattiin kolme tuntia. Vauvat olivat teho-osastolla 18 vuorokautta.
Voit kuunnella jakson täältä.
34. jakso: Lääkkeetön, käynnistetty ensisynnytys (27.10.2020)
Kun Elina keskustelivat kumppaninsa kanssa, että vauva saisi tulla ja Elina jätti hormonaalisen ehkäisyn pois, meni muutama kuukausi ja kuukautisten poisjäännin syytä selvitettäessä verikokeessa huomattiin, että Elina oli raskaana. Elina valmistautui synnytykseen muun muassa doulan kanssa. Raskaus meni melkein kaksi viikkoa lasketun ajan yli, kunnes se alkoi hentoisilla supistuksilla juuri ennen käynnistysaikaa. Käynnistysajalla Elinan kalvot puhkaistiin, että hän voisi synnyttää mahdollisimman lääkkeetömästi. Kalvojen puhkaisusta synnytys lähtikin etenemään vauhdilla. Elina otti supistuksia vastaan kumppaninsa ja doulan kanssa, tensin ja liikkeen avulla. Ennen ponnistusvaihetta Elina otti ilokaasua minimiannoksella. Häntä alkoi ponnistuttaa ennen kuin hän oli täysin auki, ja synnytyksen vaikein hetki Elinalle oli se, kun hän ei saanut vielä ponnistaa. Vauva oli raivotarjonnassa, mutta hänen päänsä oli vinossa, joka olikin syynä pitkälle ponnistusvaiheelle. Kun Elina oli ponnistanut 45 minuuttia, supistukset alkoivat lyhentymään ja kevenemään. Lopulta toinen kätilö auttoi vauvaa syntymään työntäen Elinaa vatsan päältä.
Voit kuunnella jakson täältä.
33. jakso: Avotarjonta (20.10.2020)
Amanda raskautui heti, kun he päättivät kumppaninsa kanssa, että vauva saa tulla. Koska raskautuminen tapahtui niin helposti, raskautta varjosti Amanda huoli, ettei kaikki ole kunnossa, koska kaikki ei voisi mennä niin helposti. Raskauden puolessa välissä Amanda sairastui influenssaan ja myyräkuumeeseen, ja joutui sairaalaan. Kaikki oli kuitenkin vauvalla koko ajan hyvin. Synnytys käynnistyi yöaikaan vesienmenolla. Koska vauva ei ollut kiinnittynyt, Amanda lähti synnärille tarkastukseen. Hänen verenpaineensa olivatkin niin korkealla, että hän joutuikin jäämään samalla reissulla sairaalaan. Koska koronarajoitukset olivat päällä, hänen kumppaninsa ei saanut olla sairaalassa avautumisvaiheessa. Iltapäivästä Amanda pääsi saliin, jossa pääsi ammeeseen ilokaasun kanssa, mutta ne eivät tuntuneet hyvältä. Hän saikin epiduraalin, josta oli iso apu. Sisätutkimuksessa todettiin, että vauva on avotarjonnassa, eikä avatuminen ollut edennyt toivotulla tavalla. Amandalla oli ihana kätilö, joka tsemppasi ja yritti keksiä keinoja, miten saisi vauvan laskeutumaan avotarjonnasta huolimatta. Kun Amanda oli täysin auki, hänen piti “koeponnistella”, vaikka vauva ei ollut laskeutunut. Ponnistuvaihe on merkattu alkamaan vasta neljä tuntia myöhemmäksi. Ennen aktiivista ponnistuvaihetta Amanda sai spinaalipuudutuksen, joka auttoi heti. Hänelle laitettiin samalla oksitosiinitippa ja Amandasta tuntui, että hän luovutti ohjat omasta synnytyksestään. Kun vauva lopulta syntyi ja hänet nostettiin Amandan rinnalle, hänelle ei heti syttyneetkään rakkauden tunteet ja hän tunsi pettymystä. Amandalle tuli vähän pommina, miten sitovaa ja aluksi myös kivuliasta imetys oli. Heti kun Amanda pääsi kotiutumaan vauvan kanssa, asiat alkoivat loksahtamaan kohdalleen.
Voit kuunnella jakson täältä.
32. jakso: Kätilön kaksi omaa kokemusta (13.10.2020)
Jonna on koulutukseltaan kätilö ja hän jakaa jaksossa kaksi synnytyskokemustaan. Raskautumiset tapahtuivat nopeasti, kun he puolisonsa kanssa antoivat vauvalle luvan. Jonna ei pahemmin valmistautunut synnytyksiin, olihan aihe hyvin tuttu oman työn kautta. Kun esikoisen synnytys käynnistyi Jonnan herättyä aamulla supistuksiin, hänelle oli selvää, ettei hän jää odottelemaan supistuksia kotiin vaan lähtee tallille hommiin niin kuin tavallisesti. Jonna puhdisti ystävänsä kanssa hevosten tarhaa, hoiti omaa hevosta ja kävi ystävänsä ja hevosensa kanssa metsässä kävelyllä, kun supistukset pikkuhiljaa voimistuivat. Jonna ajoi vielä itse tallilta kotiin, vaikka olo ajaessa olikin jo tukala. Illalla Jonnalta meni vedet ja tuli selkeä paineen tunne, jolloin tuli hetki siirtyä sairaalaan. Sairaalassa häntä alkoikin heti ponnistuttamaan ja pari tuntia sairaalaan saapumisen jälkeen vauva syntyi.
Voit kuunnella jakson täältä.
31. jakso: Kaksi kokemusta ja väsymys (6.10.2020)
Paula teki puolisonsa kanssa päätöksen, että vauva saa tulla, ja he olivatkin ensimmäisestä kierrosta raskaana. Noin viikkoa ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä Paula kävi synnärillä lapsivesitestissä, kun tuntui, että vedet ehkä menevät. Kyseessä oli kuitenkin väärä hälytys, ja noin viikkoa myöhemmin synnytys käynnistyi osittaisella lapsivesienmenolla, jolloin Paulan olikin hankala uskoa, että tihkuva neste olisi lapsivettä. Koska Paulalla oli tulehdusriskiä, synnytystä käynnistettiin cytotecilla, joka käynnisti supistukset hyvin. Illalla Paula siirtyi saliin, jossa hän sai kivunlievitykseksi epiduraalin, jonka avulla hän sai levättyä. Kun Paula oli täysin auki, kätilö sanoi, että hän voi alkaa pikkuhiljaa ponnistella kumppaninsa kanssa, kun kätilö juoksi kiireisenä muiden synnytyssalien väliä. Intensiivinen ja pelottavakin ponnistusvaihe kesti lopulta reilut pari tuntia, kunnes vauva syntyi napanuora kahdesti kaulan ympärillä. Vauva lähti teholle virvoitteluun ja tokenikin nopeasti.
Paula ja puolisonsa eivät yrittäneet toista lasta, kun vauva ilmoitti tulostaan, kun esikoinen oli vuoden. Kun raskaus tuli yllättäen, se oli aika kova pala Paulalle. Mutta alun pureskelun jälkeen, hän toivotti syli auki vauvan tervetulleeksi. Synnytys käynnistyi 39+5 kevyiden supisteluiden jälkeen vesienmenolla. Vesistä alkoi napakat supistukset ja tunnin päästä Paula oli jo kävellyt synnärille. Koska esikoisen synnytys oli kestänyt, Paula suhtautui pitkään niin, että tässäkin synnytyksessä kestää. Synnytys etenikin nopeasti, Paulaa alkoi ponnistuttaa ja hän joutui hetken jännittämään, ehtiikö puolisonsa lapsen syntymään. Ehti onneksi. Kohtu ei meinannut supistua synnytyksen jälkeen, vaan sitä jouduttiin painamaan lukuisia kertoja. Jaksossa Paula kertoo myös vauva-aikaväsymyksestään.
Voit kuunnella jakson täältä.
30. jakso: Hidas, lääkkeetön esikoinen (29.9.2020)
Pia ihanasti hurahti synnytykseen valmistautumiseen, vaikka synnytys oli aluksi tuntunut pelottavalta ajatukselta. Hän kävi raskausjoogassa, kumppanin kanssa synnytysvalmennuksessa, muutamalla verkkokurssilla, raskausajan vesijoogakurssilla ja keskusteli ystäviensä kanssa hyvistä synnytyskokemuksista. Pian synnytys käynnistyi viikkoa ennen laskettuaikaa lapsivesien menolla aamuyöstä. Hänen pettymyksekseen pienet menkkamaiset jomottelut loppuivat puolen päivän aikaan. Kaksitoista tuntia vesien menosta Pia kävi sairaalassa tarkastuksessa, että kaikki on kunnossa ja he palasivat vielä kotiin. Pia otti panadolia ja saikin nukuttua, kunnes aamu neljältä hän heräsi supistuksiin. Pia ajoi puolisonsa kanssa aamukahdeksan ruuhkassa sairaalaan, kun supistukset alkoivat olla napakoita. Hän pääsi toivomuksensa mukaan ammeeseen, jossa oleilikin miltei koko päivän. Illasta Pia oli täysin auki, mutta vauva ei ollut laskeutunut, joten ponnistamisen tarvetta ei tullut. Puolitoista tuntia ennen kuin vauva syntyi, hän oli kysynyt, voisiko kätilö auttaa häntä imukupilla. Vauva syntyi lopulta imukupilla käsi poskella.
Voit kuunnella jakson täältä.
29.jakso: Nopea luomusynnytys (22.9.2020)
Raskaus oli Tiinan viides, kun esikoinen syntyi. Neljän lääketieteellisistä syistä keskeytetyn raskauden ja keskenmenon jälkeen he päätyivät hedelmöityshoitoihin. Ensimmäinen IVF-hoito ei toteuttanut raskautta, mutta Tiina raskautuikin sairaalan kesätauolla luomusti. Sikiö oli terve, joten luomuvauva sai tulla. Tiinan synnytys käynnistyi pari päivää ennen laskettua aikaa lapsivesien menolla aamuyöstä. Hänellä alkoivat heti säännölliset, alle kymmenen minuutin välein tulevat supistukset. Tiina alkoi rakentamaan itselleen synnytyspesää ja olikin heti intensiivisesti kiinni synnyttämisessä. Kun he vajaa neljä tuntia synnytyksen käynnistyttyä alkoivat tehdä lähtöä sairaalaan, tuli Tiinalle olo, ettei hän uskaltaisi mennä omalla autolla sillä lapsi saattaisi syntyä milloin vaan. Hänet tultiinkin hakemaan ambulanssisaattuella sairaalaan. Sairaalassa sisätutkimuksessa kätilö totesi, että Tiina on vain kolme senttiä auki, mutta seuraavalla supistuksella Tiinalle tuli ponnistuksen tarve ja hän olikin kymmenen senttiä auki. Tiina ponnisti vauvan ulos kolmella supistuksella.
Voit kuunnella jakson täältä.
28. jakso: Sydänvauva (15.9.2020)
Heidi voi alkuraskauden todella huonosti eikä hän voinut oikein edes poistua kotoaan pahoinvoinnin takia. Raskausviikolla 19 hänellä tuli ensimmäinen iso verinen vuoto ja hän oli jo varma, että raskaus on mennyt kesken. Vuodon syyksi paljastui kuitenkin iso hematooma ja vauva pysyi mukana. Siitä alkoi kuitenkin melkein viiden kuukauden vuodelepo, sillä vuodot jatkuivat ja lisäksi kivuliaat ennakoivat supistukset alkoivat. Rakenneultrassa ei saatu näkyviin kolmen suonen kuvaa, ja tarkemmassa ultrassa todettiin, että vauvalta puuttuu kokonaan keuhkovaltimo. Lisäksi vauvalla todettiin kampurajalka. Kun todettiin kaksi näin isoa rakennepoikkeavuutta, pidettiin todennäköisenä, että lisäksi vauvalla on muutakin vaikeavammaisuutta. Heille annettiin ymmärtää, että voi olla todennäköistä etteivät he koskaan pääsisi raskauden loppuun asti. Raskaus kuitenkin jatkui, mutta päällä oli koko ajan uhka, että jos vauva syntyisi ennenaikaisesti, hän joutuisi heti saattohoitoon, sillä sydänvika oli niin vakava. Raskaus eteni täysiaikaiseksi ja synnytys käynnistyi spontaanisti vesienmenolla. Koska vauva ei ollut vielä laskeutunut ja kiinnittynyt, Heidi lähti ambulanssilla Naistenklinikalle. Vesienmenosta meni noin viisi tuntia, kun vauva syntyi. Vauva lähti suoraan teho-osastolle käymättä Heidin rinnalla. Heidin piti lähteä leikkaussaliin istukan käsinirrotukseen, ja hän pelkäsi näkeekö hän ikinä vauvaansa elävänä saati selviääkö itse hengissä. Heidi näki vauvansa ensimmäistä kertaa teho-osastolla yhdeksän tuntia syntymän jälkeen. Vauvalle tehtiin ensimmäinen iso avosydänleikkaus, kun hän oli viiden vuorokauden ikäinen. Heidi sai pahan kohtutulehduksen noin viikkoa synnytyksen jälkeen. Vauva pääsi kotiin noin kuukauden ikäisenä.
Heidi on perustanut Facebookiin Erityisen vauvan odotus -ryhmän, jonka tarkoitus on vertaistuellinen. Heidi pitää Uuden elämän selviytymisblogia. Heidin nettisivut löytyvät osoitteessa www.heidif.fi.
Voit kuunnella jakson täältä.
27. jakso: Synnytyskokemus Brysselissä (1.9.2020)
Karoliina teki positiivisen raskaustestin pari päivää sen jälkeen, kun oli saapunut opiskelukaupunkiinsa Brysseliin suorittamaan toista maisterivuotta. Raskausaikana Karoliina valmistautui aktiivisesti muun muassa raskausjoogassa. Hän oli osittain myös suomalaisen neuvolajärjestelmän asiakkaana, mutta suurin osa raskausseurannasta tehtiin Brysselissä. Synnytys käynnistyi yöaikaan pikkuhiljaa ensin limatulpalla ja kevyillä supistuksilla, ja seuraavana päivänä kunnolla supistuksilla. Puolen yön aikaan supistukset alkoivat olla niin napakoita, että Karoliina lähti uberilla puolisonsa kanssa synnytyssairaalaan. Toiveensa mukaisesti Karoliina pääsi kodinomaiselle luomusynnytysosastolle, jonka synnytyssaleissa ei ollut esimerkiksi monitoreita. Karoliina pääsi ammeeseen, jossa synnytys etenikin jouhevasti. 7-8 sentin kohdalla hänelle tuli kova ponnistamisen tarve, jota hän joutui estämään läähättämällä. Noin yhdeksässä sentissä avautuminen otti tauon, kun kohdunkaulan kieleke oli vauvan pään edessä. He kokeilivat erilaisia asentoja, homeopaattisia lääkkeitä, rentoutusta ja kumppanin kanssa sängyllä makoilua, mutta avautuminen ei edennyt. Lopulta Karoliina päätyi palaamaan normaalille osastolle, jossa hän sai epiduraalin. Kun hän oli kymmenen senttiä auki, hänen piti alkaa ponnistamaan, mutta hän ei tuntenut ponnistamisen tarvetta eikä ponnistusta. Karoliinan toinen jalka oli kokonaan puutunut epiduraalin vaikutuksesta, joten hän joutui makaamaan sängyllä. Vauva syntyi lopulta kahden tunnin ponnistusvaiheen jälkeen imukupilla. Istukan irtoamisessa oli ongelmia, ja lopulta Karoliina joutui leikkaussaliin istukan käsin irrotukseen. Karoliina sai käsitellä synnytyskokemusta tuoreeltaan myös sairaalapsykologin kanssa.
Voit kuunnella jakson täältä.
26. jakso: Lapsettomuushoidon jälkeen (25.8.2020)
Kun Siiri ja hänen kumppaninsa alkoivat seurustella, oli heti selvää, että he haluaisivat tulevaisuudessa lapsia, mutta hänen miehensä ei voisi saada lapsia ilman lapsettomuushoitoja. Kun he päättivät yrittää lasta ja aloittivat lapsettomuushoitoprosessin, selvisi, että Siirikään ei voi saada luonnollisesti lapsia pitkän kuukautiskierron ja harvojen ovulaatioiden takia. Hoitomuodoksi valikoitui IVF/ICSI-hedelmöityshoito. Siiri ei raskautunut ensimmäisestä tuoresiirrosta, mutta raskautui ensimmäisestä pakastealkion siirrosta. Synnytys käynnistyi kolmen viikon epäsäännöllisten supistusten jälkeen 41+0 supistuksilla ja lapsivesienmenolla. Lapsivesi oli vihreää ja koska Siirillä oli streptokokki positiivinen, he lähtivät heti sairaalaan. Sairaalalla Siiriltä puhkaistiin kalvot, josta alkoi säännölliset, tiheät ja kipeät supistukset, jotka vetivät Siirin lukkoon. Siiri sai kolmen tunnin jälkeen kipupiikin, joka rentoutti hänet ja hän pystyi hengiteltyä rauhassa supistuksia läpi. Aamuyöllä he siirtyivät synnytyssaliin kun Siiri oli 6 senttiä auki ja hän sai epiduraalin. Epiduraalin laitossa oli haasteita ja se kestikin puoli tuntia, mutta kaikki oli lopulta sen arvoista kun lääkeaine alkoi vaikuttaa. Siitä meni vain puolitoista tuntia, kun Siiriä alkoi ponnistuttaa. Hän aloitti ponnistamisen jakkaralla, mutta vauvan sydänäänet laskivat, joten hän siirtyi puoli-istuvaan asentoon. Vauvan sydänäänet olivat koko ajan alhaiset, joten pian tehtiin episiotomia ja vauva autettiin ulos imukupilla hätäsektiovalmius päällä.
Voit kuunnella jakson täältä.
25.jakso: Kohtuvauvan sairaus (18.8.2020)
Kun esikoinen oli vuoden, huomasivat Nina ja hänen kumppaninsa, että toivottu kuopus oli tulossa. Niskapoimu-ultrassa todettiin, että sikiöllä ei ollut kaikki kunnossa. Sikiön vatsanpeitteet eivät olleet sulkeutuneet, mutta ultraaja totesi, että ne voivat sulkeutua myös myöhemmin. Nina meni puolisonsa kanssa sikiötutkimusyksikön perinnöllisyyslääkärille raskausviikolla 15, jolloin vauvalle diagnosoitiin omfaloseele sekä napatyrä. Heillä oli keskustelu kirurgin kanssa raskausviikolla 16 ja helpotus: näillä diagnooseilla ⅔ vauvasta selviytyy. Raskausviikon 22 sydänultrassa he saivat myös hyviä uutisia, sydän on rakenteellisesti kunnossa! Samana päivänä heillä oli kuitenkin kontrolliultra sikiötutkimusyksikköön, jossa huomattiin, että kohtuvauvalla ei ole välttämättä peräaukkoa. Kirurgi lohdutti kuitenkin tässäkin asiassa kertomalla, että sellainen voidaan tehdä kirurgisesti. Noin raskausviikolla 30 Nina sai kuulla, että kookkaan omfaloseelen takia vauva tulee syntymään sektiolla. Raskausviikolla 35+3 Nina huomasi, ettei ollut tuntenut vauvan liikkeitä ja valmistautui jo kohtukuolemauutisiin. Vauvan sykkeet olivat kuitenkin kunnossa, mutta liikkeitä ei tullut. Muutaman tunnin seurannan jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon. Vauva lähti sektiosalista suoraan Lastenklinikan teho-osastolle niin että Nina näki hänestä vain vilauksen. Vauva ei ollut hengittänyt itse ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin ja ensimmäiset hetket olivat olleet kriittiset. Valton tila parani jo hivenen kolmantena päivänä, mutta viidentenä elinpäivänä se romahti. Vanhemmat ehtivät pitää Valtolle ristiäiset, jonka jälkeen siirryttiin saattohoitoon. Valto kuoli vanhempiensa syliin viiden vuorokauden ikäisenä.
Voit kuunnella jakson täältä.
24.jakso: Positiivinen käynnistetty synnytys (11.8.2020)
Kaisa oli ajatellut, ettei hänestä ehkä ikinä tulisi vanhempaa, kun hän aloitti seurustelun kumppaninsa kanssa. Yksi syy miksi Kaisa ei halunnut lasta, oli se, että hän kokee voimakasta ilmastoahdistusta. Kumppanilla oli kuitenkin halu tulla vanhemmaksi ja hän kertoikin asiasta heti seurustelun aluksi. Prosessoituaan asiaa, Kaisa päätyi siihen, että hän voisi haluta sittenkin lapsen. Kun he jättivät ehkäisyn pois, raskautuminen tapahtui seuraavasta kierrosta. Kaisa voi raskausaikana hyvin, meditoi ja vahvisti omaa kehoyhteyttään. Synnytys meni melkein kaksi viikkoa yli ajalle, kun yliaikaiskontrollissa synnytystä alettiin käynnistämään ballongilla. Kaisa kotiutui ballongin kanssa ja se putosi vasta seuraavana aamuna, kun Kaisa oli kumppaninsa kanssa lähdössä bussilla kohti sairaalaa. Koska supistuksia ei tullut, iltapäivästä puhkaistiin kalvot, joka käynnistikin synnytyksen. Kuuden aikaan he pääsivät siirtymään synnytyssaliin, jossa Kaisa pärjäsi supistusten kanssa liikkeen, musiikin ja ilokaasun voimin. Puolilta öin Kaisa otti epiduraalin ja sai nukuttuakin hetken ennen ponnistusvaihetta. Kun lapsi syntyi, Kaisa säikähti omaa reaktioaan, sillä hän ei heti tuntenut ylitsevuotavaa rakkautta lasta kohtaan.
Voit kuunnella jakson täältä.
23. jakso: Raskausmyrkytys ja keskoset (4.8.2020)
Veera teki positiivisen raskaustestin 18-vuotiaana lukion terveydenhoitajalla. Raskausviikolla 29 neuvolassa todettiin, että Veeralla on korkea verenpaine ja proteiinit kolmella plussalla. Hän lähti samantien äitiyspolille ja olikin osastolla synnytykseen saakka. Koska Veeralla oli vielä todella normaali olo, tuntui hänestä oudolta, että hän joutui olemaan sairaalassa. Raskausmyrkytysoireet löivät yli rv 34+0. Lopulta Veeralle alkoi nousta kouristuskohtaus, hänellä oli jatkuva pääkipu, vannemainen kipu vatsalla sekä näköhäiriöitä. Kohtausta kuitenkin saatiin lykättyä magnesiumilla ja seuraavana aamuna vauva syntyi kiireellisellä sektiolla. Sektion jälkeen Veeran paineet kohosivat edelleen ja hän joutui olemaan pidempään serurannassa. Vauva painoi syntyessään 1900g ja olikin ensimmäiset päivät vastasyntyneiden teholla, jonka jälkeen pari viikkoa lastenosastolla. Kun Veera raskautui uudelleen ja sai kuulla odottavansa kaksosia, hän tiesi, että raskaudessa oli kaksinkertainen riski sairastua. raskausmyrkytykseen. Verenpaineet alkoivat nousta jo rv 16, ja rv 30 hän joutui viikoksi osastolle seurantaan. Veera oli vielä kotona, kun rv 33 hänellä alkoi ajoittaiset näköhäiriöt ja vapinat. Tällä kertaa hän sai raskausmyrkytysdiagnoosin vasta päivää ennen kuin kaksoset syntyivät sektiolla. Kaksoset syntyivät koronarajoitusten aikaan, joten Veeran puoliso ei päässyt sektiosaliin mukaan. Veera sai kuitenkin korjaavan sektiokokemuksen.
Voit kuunnella jakson täältä.
22.jakso: Perätila (28.7.2020)
Esikoisen synnytys kesti melkein kaksi vuorokautta, kunnes Laura ponnisti hänet 14 minuutissa sektion uhka päällä. Hän raskautui kuopuksesta, kun esikoinen oli vuoden. Kuopus oli perätilassa raskausviikolta 28 asti. Laura kävi käännösyrityksessä rv 37, mutta vauva ei kääntynyt. Lääkäri myös kysyi Lauran halukkuutta sektioon, mutta hän halusi synnyttää alateitse. Toisin kuin esikoisen kohdalla, synnytyksen käynnistyminen ei mennytkään yliajalle, vaan se käynnistyi rv 38 lapsivesien menolla. Perätilan takia he lähtivät samantien sairaalaan. Supistukset eivät kuitenkaan alkaneet, joten Laura meni yöksi käynnistysosastolle. Säännölliset supistukset alkoivat kahden aikaan yöllä. Aamulla Lauran puoliso tuli paikalle ja he siirtyivät synnytyssaliin. Iltapäivästä Laura sai epiduraalin, että saattoi levätä pari tuntia. Kun supistukset palasivat, kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi vauva nousseen jälleen ylemmäs. Tämän takia Laura joutui olemaan sängyssä eikä saanut nousta edes pissalle. Omat supistukset loppuivat, joten niitä vauhditettiin oksitosiinilla ja oloa helpotettiin epiduraalilla. Kahdeksan jälkeen Lauralle tuli selkeä ponnistuksen tarve. Vauva syntyikin nopeasti ponnistuvaiheen alettua.
Voit kuunnella jakson täältä.
21. jakso: Ensisynnytys koronarajoitusten aikaan (21.7.2020)
Merin raskaus oli toivottu ja silti iloinen yllätys. Meri oli saanut epilepsiaoireita koko elämänsä, mutta hän sai diagnoosin vasta alkuraskaudessa. Tämä aiheutti stressiä raskaudessa, mutta onneksi tauti oli hoitotasapainossa. Meri valmistautui rennosti ja aktiivisesti synnytykseen. Meri oli vielä töissä, kun koronarajoituksen synnytysosastoille tulivat. Ne aiheuttivat Merille tunteita, mutta pian hän rauhoitti itsensä. Synnytyksen käynnistyminen antoi ennakoivia merkkejä viikkoa ennen varsinaista käynnistymistä, kun Meriä supisteli 5 tuntia putkeen ja he olivat jo valmiina lähtemään sairaalaan. Supistelut kuitenkin laantuivat ja synnytys käynnistyi kunnolla iltapäivästä rv 37+2. Kun Meri meni sairaalaan viiden aikaan, oli hän avautunut noin 3 senttiä. Hän oli aluksi tarkkailuhuoneessa ja myöhemmin synnytyssalissa ilman puolisoaan. Puolilta öin myös puoliso pääsi paikalle. Meri otti yön aikana epiduraalin ja sai sen avulla nukuttua. Herättyään hän saikin alkaa ponnistamaan. Meri ponnisti sängyllä konttausasennossa vauvan nopeassa ponnistusvaiheessa. Meri oli vauvan kanssa osastolla pari päivää ennen kotiutumista. Kotiinpääsyä seuraavana päivänä Merille nousi flunssa ja hän joutui koronatestiin, tulos oli kuitenkin negatiivinen.
Voit kuunnella jakson täältä.
20. jakso: Hätäsektio (14.7.2020)
Minna ehti odottaa puoli vuotta ennen kuin raskautuminen onnistui. Alkuraskaudesta Minna oli todella väsynyt ja huonovointinen, keskiraskaudessa hän voi hyvin, ja loppuraskaudessa hän joutui jäämään pois töistä vähän ennen äitiysvapaan alkua liitoskipujen vuoksi. Fyysisistä haasteista huolimatta Minna eli raskausaikana elämänsä parasta aikaa. Raskaus käynnistyi rv 39+, kun napakat supistukset alkoivat maanantain ja tiistain välisenä yönä. Minna lähti puolisonsa kanssa sairaalaan tiistaina puolilta päivin ja hän oli sisätutkimuksessa vain sentin auki. He kuitenkin jäivät sairaalaan, sillä lapsiveden tihkumisesta oli kulunut sen verran aikaa. Koska synnytys ei edennyt, he siirtyivät illasta osastolle, jossa supistukset loppuivatkin, Minna sai kipupiikin ja pystyi vähän torkkumaan. Aamuyöstä supistukset palasivat ja supistelu oli tauotonta. He siirtyivät keskiviikkoaamuyönä synnytyssaliin, jossa Minna sai epiduraalin. Päivän aikana supistuksia voimistettiin oksitosiinilla ja kipua lievitettiin epiduraalilla sekä paraservikaalilla. Illalla ennen kello kymmentä Minna oli täysin avautunut ja valmis ponnistuvaiheeseen, mutta hänelle ei tullutkaan yhtään supistusta. Samalla vauvan sydänäänet romahtivat ja päätös hätäsektiosta tehtiin nopeasti. Seitsemän minuuttia päätöksen tekemisestä vauva syntyi.
Voit kuunnella jakson täältä.
19. jakso: Kaksoset (7.7.2020)
Terhi oli puhunut puolisonsa kanssa, että he haluaisivat vain yhden lapsen, mutta kun hän raskautui, he huomasivatkin odottavansa kaksosia. Terhi voi raskausaikana hyvin, mutta loppuajasta vatsan iso koko aiheutti haasteita. Terhi huomasi, että lapsivettä tiputtelee rv 37+5 ja tämän takia synnytys käynnistettiin aluksi ballongilla. Ballonki tuli pois aiheuttamatta suuremmin supistuksia. Seuraavana päivänä Terhi lähti sairaalalle puolisonsa kanssa ja synnytys käynnistettiin lääkkeellisesti. Kemialliset supistukset vyöryivätkin nopeasti Terhin yli ja häntä supisti miltei koko ajan kuuden tunnin ajan. Ponnistusvaiheessa vauva A syntyi imukuppiavusteisesti ja vartin päästä vauva B. Vauvat joutuivat heti tarkkailuun teho-osastolle, jossa olivatkin neljä päivää. Koska vauva A:n napanuora oli katkaistu niin nopeasti syntymän jälkeen, hän joutui veritankkaukseen kolmen päivän ikäisenä. Terhillä oli aluksi haasteita imetyksen kanssa ja kun vauvat olivat kaksi kuukautta, hän jo ajatteli, että imetys loppuisi tähän ja hän oli valmis ottamaan vastaan “imetyspettymyksen”. Hän kuitenkin haki ja sai apua, ja lopulta imetti kaksosia 3,5-vuotiaiksi saakka.
Voit kuunnella jakson täältä.
18. jakso: Kotisynnytys (30.6.2020)
Saija synnytti kolmannen lapsensa kotona. Suunnitellun kotisynnytyksen luonteen mukaisesti Saija valmistautui synnytykseen intensiivisesti ja hän tiesi haluavansa vesisynnytyksen. Synnytys käynnistyi noin viikko lasketun ajan jälkeen lempeillä supistuksilla. Yön aikana synnytys eteni ja Saija kutsui synnytystiiminsä paikalle. Aamulla kuuden aikaan hän meni veteen synnytyksen ollessa hyvin käynnissä. Jonkun aikaa vedessä oltuaan Saijalle iski selkäkipu ja hän alkoi luontaisesti liikkumaan, niin että vauva saattoi korjata virheasentoaan. Saija ponnisti vauvan veteen kehon omaa refleksiä mukaillen rakkaimpiensa läsnäollessa. Istukka ei kuitenkaan lähtenyt syntymään ja Saija vuosi runsaasti verta. Kotikätilö teki pian päätöksen sairaalaan siirtymisestä, ja Saija lähtikin vauvan kanssa ambulanssilla sairaalaan. Jälkeisvaiheen tapahtumat vaivasivat jonkun aikaa Saijaa ja niitä piti käsitellä. Jakso sisältää myös äänimateriaalia synnytyksestä. Kuva Elina Palosaari.
Voit kuunnella jakson täältä.
17. jakso: Nopea ja voimauttava ensisynnytys (23.6.2020)
Kun Henna päätti puolisonsa kanssa jättää ehkäisyn pois, meni puolitoista vuotta ennen kuin he raskautuivat. Hennaa oli pelottanut synnyttäminen jo ennen raskautumista ja raskauduttuaan hän alkoi valmistautua synnytykseen aktiivisesti hälventääkseen pelkojaan. Synnytys käynnistyi spontaanisti rv 41+0 vesien menolla yöllä yhden aikaan. Supistukset alkoivat heti ja muuttuivat tiheiksi ja intensiivisiksi nopeasti. Henna siirtyi sairaalaansa puolisonsa kanssa kolmen aikaan. Hän oli avautunut 4 senttiin ja pääsi ammeeseen. Viiden aikaan hänelle tuli ponnistuksen tarve, ja hän aloittikin ponnistamaan vedessä. Ponnistus ei kuitenkaan edennyt, joten Henna tuli kuivalle maalle jatkamaan ponnistusta. Tunnin ponnistamisen jälkeen hänelle tehtiin episiotomia ja vauva syntyi saman tien. Synnytyksen kokonaiskesto oli reilut viisi ja puoli tuntia. Henna pääsi puolisonsa ja vauvan kanssa perhepesähotelliin, jossa viettivät kolme päivää.
Voit kuunnella jakson täältä.
16. jakso: Synnytystrauma (16.6.2020)
Saaramaija on jakanut kokemuksensa synnytysväkivaltaa käsittelevässä #minämyössynnyttäjänä -kampanjassa. Raskaana oleva, varjelethan synnytyskuplaasi ja mietit tarkkaan, onko tämä jakso juuri sinua varten tällä hetkellä.
Saaramaija raskautui nopeasti, mutta sai keskeytyneen keskenmenon raskausviikolla 12. Keskenmenon jälkeen ei mennyt kauaa, kun hän raskautui uudelleen. Saaramaija valmistautui synnytykseen aktiivisesti päämääränään kotisynnytys. Synnytys käynnistyi lapsiveden tihkumisella 40+5, ja sairaalasta todettiin, että jos synnytys ei käynnisty tietyn tuntimäärän sisällä, on hänen tultava sairaalaan synnytyksen käynnistykseen seuraavana aamuna. Sairaalassa Saaramaija sai asiatonta kohtelua. Häneltä esimerkiksi puhkaistiin kalvot ja vauvalle laitettiin scalp-anturi häneltä kysymättä. Tämän takia synnytys piti käynnistää välittömästi, vaikka tarkoitus oli vain tarkistaa tilanteen kypsyys. Saaramaijaa pelotti käynnistäminen oksitosiinilla, mutta hänelle ei annettu vaihtoehtoja. Puoliso eikä tukihenkilö saaneet olla käynnistysosastolla yöaikaan, joten Saaramaija oli yksin kovien kemiallisten supistusten kanssa. Supistukset eivät piirtyneet käyrille, joten oksitosiinia lisättiin vaikka supistukset olivat jo kovia. Lopulta puoliso sai tulla tukihenkilön kanssa, oksitosiinitippa suljettiin ja Saaramaijan omat supistukset alkoivat. Kätilöiden vuorojen vaihdoissa tapahtui informaatiokatkoja. Saaramaijaa ei kuunneltu eikä kunnioitettu. Koska synnytys ei edennyt tarpeeksi nopeasti, sitä käynnistettiin uudestaan oksitosiinilla. Hänelle annettiin epiduraali, että hän voisi levätä, mutta puudutteen laitto aiheuttikin uusia toimenpiteitä. Lopulta vauva syntyi kiireellisessä sektiossa. Saaramaija sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja koki, että sai yhteyden vauvaan vasta, kun vauva oli puolivuotias.
Voit kuunnella jakson täältä.
15. jakso: Vesisynnytys koronarajoitusten aikaan (9.6.2020)
Koska Iisan ensimmäisestä synnytyksestä oli jäänyt jotain hampaankoloon, hän halusi valmistautua paremmin toiseen synnytykseen puolisonsa kanssa. Pari viikkoa ennen laskettua aikaa Suomen Gynekologiyhdistys ja synnytyssairaalat tekivät rajoituksia puolisoiden ja kumppanien läsnäoloon synnytyksissä. Rajoitukset aiheuttivat Iisassa ison tunnereaktion, mutta hän hyväksyi tosiasiat ja keskittyi oman synnytyskuplan rakentamiseen. Synnytys käynnistyi nopeasti voimistuvilla supistuksilla ja Iisa lähti puolisonsa kanssa 45 minuutin matkan päähän sairaalaan. Synnytys oli käynnissä, mutta Iisa ei päässyt vielä synnytyssaliin, joten puoliso jäi parkkipaikalle odottamaan autoon. Iisa ehti olla kolmisen tuntia yksin ennen saliin siirtymistä, jonne puoliso sai tulla paikalle. Ilokaasun voimin Iisa ponnisti vauvan synnytysammeessa kahdeksan minuutin ponnistusvaiheessa. Perhe sai olla synnytyssalissa yhdessä kolme tuntia, ennen kuin Iisa siirtyi vauvan kanssa osastolle ja mies joutui lähtemään kotiin.
Voit kuunnella jakson täältä.
14. jakso: Syntymärefleksi (2.6.2020)
Meri-Salla koki, että hänen ensimmäinen synnytyksensä oli kuin oppikirjamainen ensisynnytys sisältäen “koko arsenaalin kivunlievityksiä”. Hän raskautui uudelleen, kun esikoinen oli 9 kuukauden ikäinen. Kun kuopuksen synnytys käynnistyi muutama päivä lasketun ajan jälkeen, Merkasta tuntui, ettei hän jaksaisi synnyttää. Supistustuntemukset olivat aluksi kuitenkin lempeitä aaltoja ja hän sai luotua hyvän synnytyskuplan. Merkka ei olisi halunnut lähteä sairaalaan, koska kotona oli niin hyvä olla, mutta hänen äitinsä patisti hänet puolisonsa kanssa matkaan. Vielä sairaalan pihassa Merkka sai todella kevyen supistuksen ja pelkäsi, että heidät käännytetään takaisin kotiin. Supistukset kuitenkin yltyivät ja hän oli sisätutkimuksessa 5cm auki. Merkka ehti olla vain viisitoista minuuttia synnytyshuoneessa, kun hän sai pakottavan ponnistamisen tarpeen ja vauva syntyi syntymärefleksillä (FER). Aktiivisen synnytyksen kokonaiskesto oli lopulta kolme tuntia. Toipuminen synnytyksestä tapahtui nopeasti, mutta huolta aiheutti pitkään vauvan sydämestä löytynyt sivuääni.
Voit kuunnella jakson täältä.
13. jakso: Matkasynnytys (26.5.2020)
Kun Annukka antoi miehensä kanssa vauvalle luvan tulla, hän sai kaksi keskenmenoa ennen kuin raskautuminen esikoisesta onnistui. Esikoisen synnytystä käynnistettiin raskausviikolla 39+0 kolmen päivän ajan ja se eteni aluksi hyvin hitaasti. Kun se käynnistyi kunnolla, ei kukaan tajunnut miten nopeasti se eteni. Annukka lopulta ponnisti lapsen ilman lääkkeellistä kivunlievitystä kymmenessä minuutissa. Kun Annukka valmistautui kuopuksen synnytykseen, hän toivoi luonnollisesti käynnistyvää ja lääkkeetöntä synnytystä. Synnytys käynnistyi 39+0 lempeästi supistuksilla, eikä Annukka aluksi uskonut, että synnytys on käynnissä. Hänelle ei missään vaiheessa tullut olo, etteikö olisi pärjännyt kotona, mutta he lähtivät miehensä kanssa kuitenkin siirtymään sairaalaan, kun napakoita supistuksia tuli säännöllisesti. Kesken taksimatkan Annukalle tuli yhtäkkiä pakottava ponnistamisen tarve, eivätkä he ehtineet sairaalaan. Lapsi syntyi taksiin sairaalan pihalle.
Voit kuunnella jakson täältä.
12. jakso: Kohtukuolema (19.5.2020)
Raskaana oleva, varjelethan synnytyskuplaasi ja mietit tarkkaan, onko tämä jakso juuri sinua varten tällä hetkellä.
Hanna-Kaisa jakaa jaksossa vuonna 2011 tapahtuneen kohtukuolemakokemuksensa. Hanna-Kaisa raskautui esikoisestaan helposti, mutta kärsi pahoinvoinnista ja kipeistä ennakoivista supistuksista koko raskausajan. Hanna-Kaisalla oli etiäinen ja hän sanoi tiistaina lääkärille, että jompikumpi heistä kuolee. Synnytys käynnistyi spontaanisti keskiviikkona, vähän ennen laskettua aikaa lapsivesien tihkumisella. Synnytys ei kuitenkaan edennyt, ja sitä käynnisteltiin sairaalassa kolmen päivän ajan. Hanna-Kaisa sai lepopäivän sunnuntaiksi, ja suunnitelma oli, että synnytyksen käynnistämistä jatkettaisiin maanantaina. Sunnuntai-iltana kuitenkin todettiin vauvan sydänäänien kadonneen ja vauvan kuolleen kohtuun. Toinen järkytys oli, että kohtukuollut vauva synnytetään alateitse. Hanna-Kaisa oli niin sokissa, ettei voinut itkeä. Maanantaiaamuna Hanna-Kaisalle laitettiin kaikki mahdolliset kipulääkkeet ja synnytys käynnistettiin oksitosiinitipalla. Maanantai-iltana Hanna-Kaisan kuollut tyttövauva syntyi.
Voit kuunnella jakson täältä.
11. jakso: Hypnosynnytys ja pitkä ponnistusvaihe (12.5.2020)
Pinja raskautui yllättäen poikaystävänsä kanssa ja raskaus pisti monta asiaa uusiksi Pinjan elämässä. Hän voi raskausaikana tosi hyvin, liikkui aktiivisesti ja valmistautui erilaisilla kursseilla sekä doulan kanssa synnytykseen. Hän kävi synnytystä käynnistelevässä hoidossa 41+1 ja synnytys käynnistyikin leppoisalla latenssivaiheella seuraavana yönä. Kunnolla synnytys käynnistyi seuraavana iltana, kun lapsivedet menivät. Pinja siirtyi synnytystiiminsä kanssa sairaalaan yöllä kolmen aikaan, hän pääsi synnytysammeeseen ja aloitti ammeessa aamulla myös ponnistusvaiheen. Tovin ponnistettuaan hän joutui pois altaasta, sillä lapsi oli virhetarjonnassa eikä ponnistus edennyt. Pinja joutui odottamaan tunteja, että voi ponnistaa uudestaan, ja vaihe oli todella raskas. Häntä valmisteltiin jo sektioon, kun vauvan lopulta todettiin kääntyneen ja Pinja ponnisti vauvan 14 minuutissa.
Voit kuunnella jakson täältä.
10. jakso: Interventioiden kierre (5.5.2020)
Hannan ensimmäinen raskaus päätyi keskenmenoon raskausviikolla yhdeksän ja kokemus jätti jäljen myös tulevaan raskauteen. Hanna valmistautui aktiivisesti synnytykseen ja koki olevansa valmis, kun synnytys käynnistyi pari päivää lasketun ajan jälkeen. Synnytys alkoi kivuliaiden supistusten sävyttämällä parin päivän latenssivaiheella, jonka Hanna vietti kotona. Kun synnytys oli hyvin käynnissä, Hanna siirtyi puolisonsa kanssa sairaalaan. Lopulta Hannan voimat alkoivat olla niin lopussa, että hän myöntyi ottamaan epiduraalin saadakseen levätä. Epiduraali aiheutti kuitenkin interventioiden kierteen. Hanna avautui huomaamattaan, mutta ei tuntenut ponnistuksen tarvetta tai suuntaa, ja puolentoista tunnin vaikean ponnistusvaiheen aikana yritettiin vauvaa auttaa ulos myös imukupilla. Lopulta synnytys meni kiireelliseen sektioon. Sektiossa puudute ei toiminut ja Hanna piti nukuttaa sektion ajaksi. Hanna ei nähnyt oman lapsensa syntymää ja on sittemmin käsitellyt paljon synnytyspettymystään.
Jakson voit kuunnella täältä.
9. jakso: Raskausdiabetes ja isokokoinen vauva (1.5.2020)
Päivi jakaa jaksossa kolmannen synnytyskokemuksensa. Päivin ensimmäisessä synnytyksessä oli ollut mukana äiti, toisessa ystävä ja kolmannessa koulutettu vapaaehtoisdoula. Jokaisessa raskaudessa Päivillä on ollut ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes ja aiemmat vauvat olivat painaneet syntyessään alle neljä kiloa. Kun kolmannen raskaus oli täysiaikainen, Päiville ehdotettiin synnytyksen käynnistystä isokokoisuuden vuoksi, mutta Päivi ei halunnut sitä. Synnytys käynnistyi noin viikko ennen laskettua aikaa ja Päivi ponnisti vauvan ilman naarmua. Yllätys oli suuri, kun vauvan syntymäpaino olikin 4 600 grammaa. Päivi toipui synnytyksestä fyysisesti hyvin. Vauvalla todettiin synnynnäinen sydänvika parin päivän ikäisenä ja Päivi joutui olemaan vauvan kanssa sen takia sairaalassa pidempään. Sydänvika todettiin lopulta vaarattomaksi. Päivi imetti keskimmäistä lasta läpi raskauden, hänellä nousikin maito poikkeuksellisen hyvin kolmannen synnyttyä ja hän jatkoi imetystä tandemina vielä reilut puoli vuotta.
Voit kuunnella jakson täältä.
8. jakso: Pitkä käynnistys ja sektio (21.4.2020)
Sari oli päättänyt puolisonsa kanssa raskautumishaasteista huolimatta, etteivät he lähtisi lapsettomuushoitoihin, ja he ehtivätkin odottaa seitsemän vuotta ennen kuin raskautuminen onnistui. Sarilla oli istukka etuseinämässä ja liikkeitä tuntui läpi raskauden hyvin harvakseltaan. Tämä ja se, että Sari oli jo iäkkäämpi synnyttäjä, aiheutti sen, että synnytystä alettiin käynnistellä viikko lasketun ajan jälkeen. Synnytystä käynnistettiin viiden päivän ajan ja Sarilla oli välillä synnytyksen pikkuhiljaa edetessä hyvin voimaantunut olo. Kuudentena päivänä todettiin lapsen olevan kasvotarjonnassa eikä avautumista ollut juuri tapahtunut, joten synnytys meni kiireelliseen sektioon. Ruuhkan takia Sari joutui odottamaan sektiota lopulta yhdeksän tuntia. Vaikka synnytyskokemus ei ollut sitä, mitä Sari oli etukäteen ajatellut, hän keskusteli läpi synnytyksen doulan, puolison ja henkilökunnan kanssa siitä, mitä tehdään ja mitä vaihtoehtoja kussakin tilanteessa on, ja näin säilytti koko synnytyksen ajan omistajuuden synnytykseensä.
Voit kuunnella jakson täältä.
7. jakso: Perätilavauva sektiolla (14.4.2020)
Jaksossa Anna jakaa kahden perätilavauvansa sektiosynnytyskokemukset. Annan esikoisen synnytys käynnistyi spontaanisti vesien menolla raskausviikolla 36. Koska vauva oli perätilassa, Anna sai päättää synnyttääkö hän alateitse vai sektiolla. Hän päätyi sektiosynnytykseen ja esikoinen syntyi suunnitellulla kiireellisellä sektiolla. Kun hän odotti kuopusta, todettiin jälleen raskausviikolla 35 vauvan olevan perätilassa ja koska Annalla oli jo yksi sektio takana, hän päätyi varaamaan suunnitellun sektion. Niin esikoisella kuin kuopuksellakin oli hengityksen kanssa haasteita ja kumpikin joutui olemaan vastasyntyneiden teholla synnytyksen jälkeen.
Voit kuunnella jakson täältä.
6. jakso: Positiivinen ensisynnytys (7.4.2020)
Javiera tiesi jo teini-ikäisenä, että haluaa isona äidiksi ja 37-vuotiaana hän sai vauvan totaaliyksinhuoltajana. Javieran synnytys käynnistyi noin viikkoa ennen laskettua aikaa lapsivesien tihkumisella. Koska supistukset eivät alkaneet, synnytystä lopulta käynnisteltiin lääkkeellä. Javiera ei voinut uskoa, että hänen kokemansa paineen tunne on supistuskipua ja hän odotti melkein ponnistusvaiheeseen asti, että synnytys kunnolla käynnistyisi ja synnytyskivut alkaisivat. Ponnistusvaihe kesti vain 9 minuuttia. Muutaman päivän ikäisenä vauvalla todettiin synnynnäinen sydänvika, joka myöhemmin todettiin vaarattomaksi.
Voit kuunnella jakson täältä.
5. jakso: Ennenaikainen synnytys (31.3.2020)
Anna jakaa jaksossa ennenaikaisesti syntyneen vauvansa synnytystarinan. Annalla on monirakkulaiset munasarjat ja hän olikin elänyt vuosia diagnoosin kanssa ennen kuin hän kihlattunsa kanssa päätti yrittää lasta. Yllätyksesi raskautuminen tapahtui heti ensimmäisestä kierrosta. Annan isoveli oli syntynyt 80-luvulla raskausviikolla 30+ ja kuollut päivän ikäisenä. Tämä tieto väritti Annan raskautta, varsinkin kun hänellä alkoi ennakoivat supistukset jo ensimmäisellä kolmanneksella. Synnytys käynnistyi raskausviikolla 32+, mutta vuodelevon ja lääkityksen ansiosta raskaus jatkui viikolle 35 asti, kunnes synnytys lopulta käynnistettiin. Käynnistetty synnytys oli nopea ja kokemus kokonaisuutena raskas. Vauva joutui olemaan tehohoidossa bilirubiinien ja syömisongelmien takia, ja Anna kulki kotiuduttuaan sairaalan ja kodin väliä päivittäin. Anna sai lopulta vauvan kotiin kymmenen päivän ikäisenä.
Voit kuunnella jakson täältä.
4. jakso: Vesisynnytys (24.3.2020)
Jaksossa Anna kertoo oman vesisynnytyskokemuksensa. Nopean raskautumisen jälkeen hän alkoi tutkimaan synnyttämistä ja ensimmäinen haku Googlessa oli “alatie vai sektio”. Pian hän kuitenkin päätyi alatiesynnytykseen ja tutki erityisesti luonnonmukaisia kivunlievitysvaihtoehtoja sekä vesisynnytystä. Annan synnytys käynnistyi menkkamaisilla jomotteluilla 41+5 ja vielä matkalla sairaalaan Anna mietti, onko synnytys oikeasti käynnissä. Synnytyksen kestoksi lopulta merkittiin vain reilut 10 tuntia ja vauva syntyi veteen ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
Voit kuunnella jakson täältä.
3. jakso: Synnytyspelko ja imukuppisynnytys (17.3.2020)
Anna-Kaijaa pelotti synnyttäminen jo ennen raskautumista. Raskauden kuluessa hän alkoi aktiivisesti valmistautumaan synnytykseen ja rakentamaan luottamusta omaan kehoonsa ja itseensä synnyttäjänä. Tässä prosessissa oli apuna myös doula. Synnytys käynnistyi spontaanisti 40+3, Anna-Kaija oli kotona rauhassa latenssivaiheen ja siirtyi sairaalalle, kun synnytys oli hyvin käynnissä. Vauva oli avotarjonnassa ja syntyi lopulta imukuppiavusteisesti.
Voit kuunnella jakson täältä.
2. jakso: Alatiesynnytys sektion jälkeen (10.3.2020)
Anna kertoo alatiesynnytyskokemuksestaan esikoisen kiireellisen sektion jälkeen. Kuopuksen synnytys käynnistyi spontaanisti, mutta esikoisen synnytyksen tapaan ei edennyt, joten synnytystä käynnisteltiin useampana päivänä. Viimein sektiosalin ollessa jo varattu, lapsi syntyi alateitse.
Voit kuunnella jakson täältä.
Ensimmäinen jakso (3.3.2020)
Ensimmäisessä jaksossa podcastin äiti Karoliina jakaa oman voimauttavan synnytyskokemuksensa. Raskausaikana Karoliina valmistautui intensiivisesti synnytykseen ja koki olevansa valmis synnyttämään, kun synnytys käynnistyi lempeillä supistuksilla ja vesien menolla raskausviikolla 37+1. Hän kävi vesien mentyä sairaalalla käyrillä, jonka jälkeen he lähtivät puolisonsa kanssa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti katsomaan nykytanssiesitystä. Karoliina otti kotona supistuksia vastaan suihkussa jumppapallolla ja ajatteli pitkään, että nukkuu seuraavan yön vielä kotona. Puolilta öin tuntemukset alkoivat kuitenkin olla niin intensiivisiä, että he siirtyivät sairaalaan. He ehtivät olla reilut 4 tuntia sairaalassa, ennen kuin asentovirheen takia vauva syntyi pitkittyneen ponnistusvaiheen päätteeksi imukuppiavusteisesti.
Voit kuunnella jakson täältä.
Synnytykseen valmistautuminen
Osa 1. Kätilön haastattelu (3.4.2020)
Ensimmäisessä synnytykseen valmistautumista käsittelevässä jaksossa on vieraana Kainuun Keskussairaalan kätilö Merja Joutsenkoski-Tolonen. Keskustelemme jaksossa synnytykseen valmistautumisesta, synnytyksen vaiheista sekä sairaalan käytänteistä. Huom! Jakso on äänitetty maaliskuun lopussa ennen kuin kumppanin läsnäoloa rajoitettiin synnytyksissä 6.4.2020.
Voit kuunnella jakson täältä.
Osa 2. Doulan haastattelu (10.4.2020)
Toisessa synnytykseen valmistautumista käsittelevässä jaksossa on vieraana doula Saija Virtanen. Keskustelemme synnytykseen valmistautumisesta doulan näkökulmasta ja doulan työstä. Keskustelemme myös kotisynnytyksestä sekä Saijan omasta kotisynnytyskokemuksesta. Saijan löydät instagramista nimellä @doulasaija ja nettisivut täältä. Kuva: Greta Rossi.
Voit kuunnella jakson täältä.
Osa 3. Raskausjoogaohjaajan haastattelu (17.4.2020)
Kolmannessa synnytykseen valmistautumista käsittelevässä jaksossa on vieraana raskausjoogaohjaaja, doula, Spinning babies -synnytysvalmentaja sekä tietokirjailija Hami Hamila eli Hanna-Mari Nieminen. Keskustelemme lantion fysiologiasta, liikkeen merkityksestä synnytykseen valmistautumisessa ja synnytyksessä sekä lempeästä lapsivuodeajasta. Jakson päätteeksi Hami vetää pienen maadoittavan hengitysharjoituksen (7min). Hamin löydät instagramista nimellä @hami_hamila ja nettisivut täältä.
Voit kuunnella jakson täältä.
Osa 4. Imetysohjaajan haastattelu (23.4.2020)
Neljännessä synnytykseen valmistautumista käsittelevässä jaksossa on vieraana imetysohjaaja, doula ja tuleva kätilö Maria Kesti. Jutellaan Marian kanssa imetyssuosituksista sekä imetyksen hyödyistä, miten valmistautua imetykseen sekä imetyksen tavallisimmista haasteista. Marian löydät instagramista nimellä @doula.dou.
Jakson voit kuunnella täältä.
Suomalaisen synnytyskulttuurin murros (16.2.2021)
Jaksossa vierailee Kamppailu synnytyksestä - suomalaisen synnytyskulttuurin murros -hankkeen hankejohtaja Kaisa Kuurne, joka kertoo monivuotisesta uraauurtavasta tutkimuksesta.
Hankkeessa tutkitaan yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta muun muassa synnytyskokemuksia, synnytysaktivismia, ammattilaisten orientaatioita ja synnytyksen hoitokäytäntöjä, eri synnytystapoja, kätilötyötä, eri toimijoiden (esim. synnyttäjät ja näiden kumppanit, kätilöt, lääkärit, doulat, äitiysfysioterapeutit ja psykoterapeutit) erilaisia orientaatioita, synnytysosastojen tiloja ja teknologioita.
Jos haluat osallistua tutkimukseen, voit lähettää oman raskaus- ja synnytyskokemuksesi kirjallisesti tutkimukselle sähköpostitse kamppailusynnytyksesta@gmail.com. Lisätietoja löydät esimerkiksi facebookista Helsinki Group for Birth Research - Suomalaisen synnytyskulttuurin murros.
Voit kuunnella jakson täältä.
Sydänääniä - podcast synnytyskokemuksista
on vapaan ammattiteatteri Vaara-kollektiivin tuotantoa.
Podcastin syntyä on tukenut Koneen säätiö.
Sydänääniä-podcast on tällä hetkellä tauolla.