Kulttuurista euroina
Kulttuuriin panostettavat eurot nousevat säännöllisesti keskusteluissa. Monesti kuulee, että Kajaani laittaa liian paljon rahaa kulttuuriin.
“Miksi meillä on tämän kokoisessa kaupungissa pääkirjaston lisäksi neljä sivukirjastoa, kaksi museota, teatteri ja iso kulttuurikeskus opistoineen? Eihän meidän resurssit niihin riitä!” - tämän kaltaisen huudahduksen saa kuulla ajoittain.
Tarkastellaanpa numeroita.
Kajaanin kaupungin sivistystoimen talousarviossa vuodelle 2023 on varattu kulttuurilaitoksille yhteensä noin 10,5 miljoonan käyttöbudjetti.
Kulttuurin valtionosuudet kulttuurilaitoksia kohti on 37-85% niihin kohdistettujen henkilötyövuosien kustannuksista. Prosentuaalinen osuus on määritetty opetushallituksessa.
Kajaanin kaupunki saa kulttuurin valtionosuuksia vuodelle 2023 noin 3,9 miljoonaa euroa (luvun voi tarkastaa Opetushallituksen sivuilta “opetuksen ja kulttuuritoimen rahoituksen järjestelmäraportit”).
Valtionosuuksia ei makseta suoraan sille hallinnonalalle, johon kulut kohdistuu, vaan kaupungin yhteiseen kassaan. Näin ollen nähdään paperilla vain tuo reilun kymmenen miljoonan meno, ilman valtionosuuksia.
Lisäksi kaupungin kulttuurilaitokset, niin kuin mitkä tahansa kaupungin tiloissa toimivat toimielimet, maksavat kaupungille vuokraa. Näiden edellä listattujen kulttuuritoimijoiden kaupungille maksama vuokra oli vuonna 2023 noin 2,6 miljoonaa.
Valtionosuuksien ja vuokrien jälkeen tuosta 10,5 miljoonasta jää noin 4 miljoonaa niin sanottua kovaa rahaa, mitä kaupunki “käyttää kulttuuriin”. Peruskaupungin toimintamenot on vuosittain noin 140 miljoonaa euroa.
Ja mitä tuolla rahalla saa?
Korkeatasoista, kaikille kaupunkilaisille sekä monenlaisille kohderyhmille tuotettua ammattilaista kulttuuria ja taidetta. Käyntikertoja kulttuurilaitosten tapahtumissa oli vuonna 2022 yli 65 000 (ilman kirjastokäyntejä).
Kulttuurin henkilöstöresurssi oli kaupungilla vuonna 2023 noin 163 henkilötyövuotta (kaupungin henkilöstömäärä noin 1275 ilman liikelaitoksia). Nämä kaikki htv:t ovat meidän kaupunkilaisia, ihmisiä, jotka tuovat veroeuronsa kaupunkiin ja tekevät samalla työpanoksellaan kaupungista elävää, ja näkyvää myös valtakunnallisesti.
Voisin kirjoittaa myös kulttuurin merkityksestä yksilötasolla, yhteiskunnallisesti, sosiaalisten taitojen, empatiakyvyn kasvun ja yhteisöllisyyden rakentajana, elämysten ja havaintojen herättäjänä, esimerkiksi. Mutta se olkoon toisen kolumnin aihe.
Koti-Kajaanissa 20.11.2023